23. heinäkuuta 2016

Infektio nro 2

Ja niinhän siinä kävi, että sivuoireet äityi taas pahoiksi. Korkea kuume, rikki menneet limakalvot, vatsakipu, verinen ripuli (tämä onneksi lääkkeillä jo helpottanu) sekä kurkun ja jalkojen särky. Tähän nyt sitten lisätään tuo itse infektio.. Ei ole pienellä lapsella helppo tie. Ja ei ees ole totta, että meijän muukin perhe sairastui taas! Joten me ollaan sitte nyt oltu Ylivieskassa. :( Onneksi Tiinalla on seuranaan mummunsa, joka on osastolla yötä.

Nyt sitten olis meillä eka täysin oireeton päivä, joten jompi kumpi vanhemmista pääsee maanantaina Tiinan luo. Nyt vaan peukut pystyyn, että Tiinan tulehdusarvo ei jatka nousuaan ja kuume laskisi. Muuten se kaikista tärkein lyp siirtyisi..

Miten ikävä voikaan olla lastaan? Luojan kiitos meillä on isovanhempia. Ja kiitos, että morfiini on keksitty. Kun Tiina nyt edes yrittäisi syödä.. varmasti vaikeaa, kun suu on täynnä kovaa kipua.


Ylivieskaan kuuluu muuttohommia ja luonnon omia karkkeja

5 kommenttia:

  1. Laitoin sulle mailia, toivottavasti ei menny roskapostiin.

    VastaaPoista
  2. Olette ajatuksissa <3 t.Moona

    VastaaPoista
  3. Enkeleitä ja suojelusta pikkuiselle Tiinalle ja koko perheelle <3. Toivon sydämestäni, että Tiinalla oireet helpottuvat ja hoidot jatkuvat onnistuneesti.
    Olen lukenut blogiasi silmät kyynelissä. Oman lapsen sairastuminen on varmasti elämän suurimpia "haasteita".
    Sain Sinikalta tämän blogiosoitteen. Olen Tiinan Seppo -papan serkku täältä Torniosta.
    Voin vain kuvitella, miltä teistä tuntuu. Meillä on lapset Eetu 4v ja Fanni 9v. Ja itsehän sitä tekisi mitä vain, että lapsilla kaikki hyvin.
    Aurinkoisia ajatuksia ja voimahalauksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti kommentista! <3 Terveiset teille sinne Tornioon. :)

      Poista