Liian kipeä kotiin

Ei päässyt Tiina tänään kotiin. Harmittaa kamalasti, kun lupasin eilen niin. Tyttö oli jo aamulla tosi vetelä Jounin mennessä osastolle ja ei sustunut heräämään sitten millään ylös. Hemoglobiini olikin 80, joten mansikkahillopussi nostettiin telineeseen roikkumaan ja kolmen tunnin tiputus alkoi tuttuun tapaan. Tiina oli hyvin apaattinen ja hiljainen koko päivän. Kieltäytyi aluksi syömästäkin, mutta lopulta suostui syömään hedelmäsosetta. Laserilla hoidettiin taas suuta, jonka limakalvot oli ottaneet askeleen huonompaan suuntaan. Hän sai sentään maisteltua leipää hoidon jälkeen, mutta siinä koko päivän syömiset olikin. Mehua meni vähän, mutta nestetippa laitettiin jälleen. Ilman hän ehti olla vähän reilun vuorokauden vain. Paljoa ei ollut tyttö hymyillyt koko päivänä. Torkkunut vain ja vähän selannut tabletilla ja kuunnellut musiikkia. Siinäpä se. Vaipan alue on myös hyvin kipeä, mikä lisää epämukavaa oloa luonnollisesti. Mulla on kamala olo, kun tiedän, että Tiina tulee valvomaan tulevana yönä, koska on torkkunut päivällä niin paljon. Aamulla menen osastolle jälleen itse. Jos Tiina söisi ja joisi, pääsisimme taas klo 13-19.30 välin kotiin. Mutta turhaan ei kannata toivoa, koska Tiinan kuume voi nousta milloin vain tai kivut muuten äityä paljon pahemmiksi. Takapakkeja on tullut tasaiseen tahtiin, joten ainakaan Tiinalle itselleen ei kannata edes mainita mahdollisuudesta päästä käymään kotona. Mietin täällä kuumeisesti, että millä voisin saada tytön piristymään. Tänään ainakaan mikään ei ollut kiinnostanut tippaakaan, mutta jotain pitää yrittää silti vielä. No, tuskinpa nukun yöllä itsekkään, joten on aikaa miettiä ja pohtia.

Kyllä tämä taas sanattomaksi vetää.